Julkaistu 18.2.2006

Tämä tuli jostakin syystä déjà vu'na mieleeni kuluneella viikolla, kun Strasbourgissa rustasimme direktiiviä palvelujen kaupasta.

Tästä ovat yhtä huolissaan olleet Ranskan oikeistolainen presidentti Jacques Chirac kuin meppitoverini Esko Seppänen.  Hälytyskellojen pitää soida aina kun äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat samaa mieltä.

Suurin huolenaihe vanhoissa jäsenmaissa on ollut halpa työvoima, jonka pelätään vyöryvän hunnilaumana idästä länteen ja vievän meiltä vaivalla hankitut työpaikat ja saavutetut edut.

Turha pelko, sillä puolalainen putkimies on jo Ranskassa ja virolainen kirvesmies Suomessa.  Ihmiset liikkuvat direktiiveistä huolimatta, ellei heitä piikkilangoin ja miinoin pidätellä.

Vapun 2004 jälkeen puoli miljoonaa puolalaista lähti länteen töihin.  Slovakiasta lähti 150 000.  Oman maan työttömyys oli tärkein työntövoima.  Britannia ja Irlanti toivottivat muuttajat tervetulleiksi, samoin Ruotsi.

Tulijat ovat päässeet helposti töihin, sillä mainituissa maissa monilla aloilla on aito työvoimapuola.  Muuttajat ovat päässeet jopa hallintoon ja yrityksiin töihin, vaikka suurin osa onkin saanut pätkätöitä rakennuksilta, sairaaloista ja maatiloilta.

Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Suomessa on monen muun vanhan jäsenmaan tapaan yritetty pidätellä tulijoita erilaisin rajoituksin.  Ne ovat aiheuttaneet enemmän haittaa kuin hyötyä.  Suomi luopuukin rajoituksista vapun jälkeen.

Suomalaiset lähtivät yli sata vuotta sitten vastaavassa tilanteessa Amerikkaan tienaamaan talorahoja.  Moni tila Pohjanmaalla on Ameriikan taaloilla ostettu.  Kuusikymmentäluvulla lähdettiin Ruotsiin Volvoa hankkimaan.

Samalla tavalla latvialainen rakennusmies käy nyt Ruotsissa töissä.  Niillä kruunuilla hän rakentaa kotimaahansa komeat asumukset, sillä pienenkin palkan ostovoima moninkertaistuu hänen kotimaassaan.

Palvelujen kaupan direktiivin yhtenä tarkoituksena on nostaa pimeät työsuhteet päivän valoon ja nitistää palkkoja polkevat vuokratyöfirmat.  Näyttää kuitenkin siltä, että monet työnantajat haluavat siirtolaisen pysyvän lainsuojattomana, halpana ja nöyränä tilapäistyöntekijänä.

Palvelujen kaupan vapauttamisen mukana José Manuel Barroson komissio lupasi 600 000 uutta työpaikkaa.  Laskelmat oli tehnyt tanskalainen konsulttitoimisto.   Kollegani Alexander Stubb korotti komission tarjousta ja lupasi peräti 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, jos direktiivi laaditaan hänen ohjeidensa mukaan.

Kaikki arviot ovat tietenkin hihasta ravistettuja.  Vaikka direktiivi astuisi voimaan heti vappuna juuri sellaisena kuin komissio sen meille tarjoili, parturit, leipurit ja lihakauppiaat eivät lähtisi ryntäilemään maasta toiseen uusia asiakkaita pyydystämään.

Palvelutapahtuma on yleensä kieleen ja kulttuuriin sekä paikallisiin perinteisiin sidoksissa.  Ranskalainen ravintola-alan kansainvälinen jätti Sodexho käyttää Suomessa suomalaista työvoimaa ja tarjoilee ruokaa suomalaiseen makuun.

Lopultahan palvelun ostosta päättävät poliitikot, etenkin kunnanvaltuutetut.  Tilanne on sama kaikissa Euroopan maissa.  Tehokkuuden vaatimukset ulottuvat ennemmin tai myöhemmin kunnallistalouden kautta myös "ilmaispalveluihin".

Yksityistäminen ei läheskään aina takaa parasta laatua halvimmalla hinnalla, siitä on kokemusta.  Kilpailun puuttuminen johtaa sen sijaan melkein aina yhteisten varojen huolimattomaan käyttöön.  Julkinen puoli tarvitsee vertailukohdan ja vauhdittajan yksityiseltä sektorilta.

Poliittisilta johtajilta vaaditaan uskallusta kertoa äänestäjille, että juuri tavalliset palkansaajat, jotka maksavat suurimman osan veroista, kärsivät eniten, jos julkisten palvelujen laatu ei vastaa niiden hintaa.

Torstain äänestyksissä päätin tukea kompromissiesitystä, jonka konservatiivien brittimeppi Malcolm Harbour ja oman ryhmäni saksatar Evelyne Gebhardt olivat vaivalla neuvotelleet.

Niissä kohdissa, joista yksimielisyyteen ei päästy, noudatin mieluummin Suomen hallituksen suosituksia kuin esimerkiksi Ranskan ammattiyhdistysliikkeen änkyrälinjaa.

Vanhan vitsin mukaan kameli on komitean suunnittelema hevonen.

Euroopan parlamentti pihtisynnytti kamelin, joka kuitenkin jäi henkiin.

                                                                            Lasse Lehtinen