Julkaistu 4.3.2006

RAHAN JA PAHAN LIITTO

Peter Fazer ja äärivihreät solmivat aikoinaan epäpyhän liiton, jossa suursatama pyrittiin ympäristöverukkein pitämään kaukana suurkapitalistin mailta.  Viivytys on tullut kansantaloudelle kalliiksi.

Nyt on muotia puhua bioenergian puolesta.  Maatalouden harjoittajat ovat innoissaan, kun on löytymässä uusi ränni vastaanottaa tukiaisia ja pitää pellot tuotannossa.  Öljy- ja voimayhtiöiden julkikuva pehmenee, kun ne puuhastelevat tällaisten hankkeiden parissa. 

Todellisuudessa luomudieselin valmistukseen kuluu kylmässä pohjolassa enemmän fossiilista energiaa kuin siitä saadaan.  Biopajupellot ja rypsiviljelmät eivät nimittäin kasva ilman lannoitteita.  Sitä paitsi lannoitteet valuvat vesiin niitä rehevöittämään.

Yhden etanolilitran valmistaminen kuluttaa fossiilisia polttoaineita 1,3 etanolilitran verran.  Hankkeet ovat yhtä älykkäitä kuin sähköllä pyörivät tuulivoimalat.  Mutta vihreä ehdottomuus tarvitsee ikiliikkujia, joihin maailmanloppuun uskovien katseet harhautetaan.

Sen sijaan jätteiden polttoa vastustetaan ympäristöuskovaisten parissa vimmatusti, vaikka ihmiset ovat tuhansia vuosia osanneet varoa mätäneviä jätteitä.

Kompostoinnin huumassa työterveysnäkökulma ja ihmisten suojelu on unohtunut, sanoo dosentti Mikko Paunio (AL 31.12.2005).  Euroopassa kompostoinnista ei ole tehty samanlaista numeroa kuin Suomessa.  Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska polttavat lähes kaiken biojätteen.

Keskiajalta lähtien on tiedetty, miten mätänevä materia levittää tauteja.  Aikanaan osattiin myös pelätä rottia, jotka toimivat edelleen puuhakkaina sairauksien levittäjinä.

Ruotsissa 24 polttolaitosta muuttaa yhdyskuntajätettä energiaksi ja lisää laitoksia on suunnitteilla.  Yksi laitos Tukholman liepeillä tuottaa lämpöä peräti 150 000 talouteen.

Suomi valitsi 1990-luvulla toisin ja on nyt kirjaimellisesti liemessä kaatopaikkojensa kanssa.  Kompostointiin hurahtanut ympäristöväki haluaa edelleen lajitella jätteet ja kierrättää orgaanisen aineen takaisin mistä se on tullut.

Maailmanpankin terveys- ja ympäristöasiantuntijaksi Washingtoniin muuttanut Paunio suosittaa voimakkaasti jätteiden polttamista.  Ylipäätään jätteen kanssa pitäisi touhuta paljon vähemmän, hän sanoo ja kannattaa eurooppalaista yleislinjaa.

Ämmässuon kaatopaikka on vihreän jätepolitiikan monumentti.  Siihen haudatun energian määrä vastaa Loviisan ydinvoimalan kummankin reaktorin tuottoa 2,5 vuoden ajalta.

Myytit, jotka elävät ihmisten mielissä, eivät Paunion mukaan pidä paikkaansa.  Humus ei lopu eikä jätteisiin hukuta.  Jätteiden määrä kotitaloutta kohden on rikkaissa maissa vähenemässä uuden pakkausteknologian takia.

Jätteenpoltto ei ole vaarallista, sillä nykytekniikka on poistanut vaaralliset yhdisteet polttamisprosessissa.  Jätteiden lajittelussa on järkeä vain kun metalli ja lasi erotellaan sekajätteestä.  Loput voidaan huoletta polttaa.  Paunio on varma, että suunta Suomessakin kääntyy - viimeistään kun on pakko.

Suomalaismeppi Eija-Riitta Korhola taisteli edellisellä parlamenttikaudella sellunkeiton ja paperinvalmistuksen jäteliemet EU:n jätteenpolttodirektiivin ulkopuolelle.  Kotimainen viides ympäristökolonna ei olisi sallinut liemen tuottavan energiaa vaan mieluummin metaanipäästöjä kaatopaikoilla.

Jätteenpolttolaitoksia on pelkästään Euroopassa yli kolmesataa.  Suomeen kunnollisia, vaatimukset täyttäviä ei ole vielä saatu rakennetuksi.  Vastuulliset asiantuntijat ja kuntien luottamusmiehet ihmettelevätkin, kun ydinvoimalan rakentaminen on helpompaa kuin jätevoimalan.

Samalla tavoin kuin Fazerin suku aktivoitui Vuosaaren kohdalla, on Kyrell Oy:n patruuna Simo Parhankangas Hämeenkyrössä käynnistänyt henkilökohtaisen ristiretken Vapo Oy:n polttolaitoshankkeita vastaan.

Paikallinen rouvasväki ja muut nenästä vedettävät, joiden mielestä sähkö tulee töpseliin läheisestä muuntajasta, täyttävät yleisönosastot sydäntä särkevillä vetoomuksillaan.

Kun yksityinen etu ja yleinen etu ovat ristiriidassa, ammattivalittajat rientävät joukolla yksityisen avuksi.  Kansantalouden laskelmat eivät paljon paina eikä usko muutu missään vaiheessa tiedoksi.

Muutoinhan Maailmanpankki kutsuisi terveys- ja ympäristöasiantuntijakseen hämeenkyröläisen opettajattaren.

                                                                            Lasse Lehtinen