Julkaistu 1.4.2006

Skoteille viski on pyhä juoma, ranskalaiset varjelevat oikeuttaan konjakkiin ja shampanjaan.  Italialaiset ovat saaneet oman pontikkansa, grappan, suojatuksi niin kuin hollantilaiset geneverinsä.

Yllättäen EU:n komissio tarjoaa parlamentin hyväksyttäväksi direktiivin, joka sallisi vodkan valmistuksen esimerkiksi rypäleistä tai sokeriruo'osta.   Sitä emme täällä pohjolassa sentään voi hyväksyä.  Vodkaa on aina tehty viljasta tai perunasta, siitä on pidettävä kiinni.

Komission uusi esitys ei kunnioita vodkan historiallista alkuperää eikä sen valmistuksen traditioita.  Sen sijaan kun viski, rommi ja gini määritellään, "kansalliset traditiot" ovat lakitekstissä erityisessä kunniassa.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, liittymissopimukseen kirjattiin merkinnät suomalaisesta ja ruotsalaisesta vodkasta.  Puolalaiset tekivät liittyessään saman varauman, silti komissio on lähtenyt asiassa liikkeelle.

Vodka on, kuten nimikin antaa ymmärtää, venäläistä perua.  "Vodka on viinin täti", venäläinen sananlasku sanoo.  Yli kaksisataa vuotta sitten Pietarissa keksittiin, miten pontikan voi puhdistaa sikunasta ja muista epäpuhtauksista kivihiilellä suodattamalla.

A vot, votka oli syntynyt!

Vodka levisi kaikkeen maailmaan, kun V. I. Lenin bolshevikkijoukkonsa kanssa takavarikoi Venäjän yksityiset vodkapolttimot neuvostovaltiolle.  Maanpakoon lähtenyt Pjotr Smirnov ryhtyi valmistamaan vodkaa Pariisissa, josta se pian levisi Yhdysvaltoihin.

Parhaat vodkacocktailit, Cosmopolitan, Moscow Mule, Harvey Wallbanger ja Bloody Mary ovat jo amerikkalaista innovaatiota parhaimmillaan.

Miksi vodka kiinnostaa suuria juomatuottajia?  Siksi, että vodka on kaikkialla maailmassa nousemassa nuorison suosikkijuomaksi.  Se on helppo sekoittaa melkein mihin virvoitusjuomaan tai mehuun tahansa, sen väri ja tuoksu ovat neutraaleja.

Maailmassa juodaan vuosittain yli neljä miljardia litraa vodkaa.  Venäläiset kuluttavat siitä yli puolet, mikä näkyy jo miesten eliniän odotteessa.  Igor ja Vasili kuolevat nykyään keskimäärin 60-vuotiaina.

Puola tuottaa yli puolet EU-maiden vodkasta.  Wyborova, Zubrowka ja Luksusowa ovat sikäläisiä maailmanmerkkejä.  Pohjoismaat ja Baltia tuottavat kolmanneksen talousalueen vodkista.  Absolut on ruotsalainen hittituote ja oma Finlandiamme sinnittelee perässä.

Ilman rasismin häivää voi väittää, että missä omaa tuotantoa suojellaan, mutta muita vaaditaan avaamaan kilpailu, asialla ovat aina ranskalaiset.  Niin tässäkin tapauksessa.  Ranskalainen Ciroc-yhtymä, joka on osa maailmanlaajuista Diageo-konsernia, toi pari vuotta sitten markkinoille rypäleistä valmistetun "vodkan".

Tälle tuotteelle haetaan nyt hyväksyntää EU:n direktiivin kautta.  Tulee halvaksi tislata eurooppalainen ylijäämäviini ja maustaa se nuorten makuun.  Viinintuottajamaat tukevat tietenkin näitä pyrkimyksiä.

Vodkantuottajien mielestä rypäleestä tehty tuote on väärennös, joka ratsastaa vodkan vuosisataisella maineella.  Mitä tulee rypäleiden ja melassin jälkeen?  Aprikoosivodka, omenavodka ja riisivodka?

Me Suomessa emme missään tapauksessa saa kutsua tilaviinejä viineiksi.  Me emme saa keittää perunasta tislettä, värjätä sitä tammitynnyreissä ja sitten myydä konjakkina.  Emme saa tehdä siideristä shampanjaa emmekä pontikasta viskiä.

Normandiassa tehdään omenoista Calvadosia.  Vastaavaa tuotetta on Ahvenanmaalla kutsuttava Ålvadosiksi.  Balkanilla luumuviina on slivovitsia.

Vanhan sanonnan mukaan punaviini on poikasten juoma, portviini miesten, mutta sen joka mielii sankariksi on juotava paloviinaa.

Vodka ei ole niin suuri asia, että se heiluttelisi kansantalouksia.  Kysymys on enemmänkin vertauskuvallinen.  Jos vodkasota hävitään, on se jälleen yksi osoitus suurten maiden piittaamattomuudesta pieniä kohtaan ja vähentää EU:n suosioita paloviinavyöhykkeellä.

Vodkalla on puolustajansa kuudessa EU-maassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.  Näiden maiden komissaarien on yritettävä löytää liittolaisia maista, joille viinirypäleiden ylituotanto ei ole ongelma.

Me yritämme tehdä saman parlamentissa.