Julkaistu 30.9.2006

Vanhan määritelmän mukaan alkoholisti on henkilö, joka juo enemmän kuin häntä hoitava lääkäri.

Potilas voi siis jossakin määrin vaikuttaa oman terveydentilansa määrittelyyn, mutta kokemuksesta tiedän, että lääkärit ovat vuosien mittaan muuttuneet entistä vaativammiksi potilasta kohtaan.

Pyytämättä annetaan ohjeita muuttaa elintapoja epämukavampaan suuntaan.  Pitäisi syödä vähemmän ja liikkua enemmän.  Tupakkia ei tietenkään saa polttaa ja suositeltavilla alkoholin viikkoannoksilla olisi ennen vanhaan päässyt raittiusseuran johtokuntaan.

Yllättävän usein se, mikä maistuu hyvälle suussa, onkin lääkärien mielestä hengenvaarallista.  Siitä huolimatta keskimääräinen elinikämme nousee koko ajan.  Mikä tässä yhtälössä mättää?

Ammattimiehet ja -naiset vastaavat, että juuri pidentynyt elinikä vaatii, että ihmiset oppisivat elämään, ei ainoastaan pidempään, vaan  t e r v e i n ä  pidempään.

Kuopiossa pidettiin puolitoista viikkoa sitten Suomen puheenjohtajakauden suuri terveyskonferenssi, jossa EU:n terveysministerit, alan virkamiehet ja asiantuntijat kokoontuivat Liisa Hyssälän johdolla pohtimaan politiikan mahdollisuuksia vaikuttaa kansanterveyteen.

Suomalaisten kokousjärjestäjien sanoma koko EU:lle oli selkeä: kaikilla poliittisilla päätöksillä on myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen.  Vieläpä niin, että on kansantalouksille raskasta kohdata terveyttä koskevat ongelmat vasta sitten, kun on jo kysymys sairauksista, joita on ruvettava parantamaan.

Koko yhteiskunta joutuu maksumieheksi, kun ihmiset sairastuvat, hyvinvointi ja tuottavuus laskevat, kun väki joutuu sairaslomille ja varhaiseläkkeille.  Terveys on myös kilpailukykyä.

Liikenteeseen liittyvistä säännöksistä löytää hyviä esimerkkejä siitä, kuinka monella tavalla ne liittyvät myös kansanterveyteen.

Neljäkymmentä vuotta sitten Suomessa oli paljon vähemmän autoja kuin nyt ja tiet olivat huonommat, mutta liikennekuolemia oli melkein kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna.  Vakavat onnettomuudet ovat vähentyneet poliittisten päätösten vuoksi.  Turvavyöpakko oli oleellinen parannus.

Autot rakennetaan nykyisin turvallisemmiksi kuin ennen, se on teollisuus- ja kuluttajasuojapolitiikkaa.  Hirviaidat ja hirvien harventaminen liittyvät maanrakennuksen ja maatalouspolitiikan alaan.  Liikenteen valvonta on osa poliisitointa.

Tupakointi on erilaisin päätöksin tehty niin kalliiksi ja vaikeaksi, että se vähenee korkean elintason maissa.  Valistuskin vaikuttaa, ja nimenomaan kouluja käyneiden parissa.  Huonot elämäntavat kasaantuvat alimpiin vasta yhteiskuntaluokkiin.

Poliitikot haluavat yleensä nopeita ja näyttäviä toimia, jotka tuovat pisteitä äänestäjiltä.  Lainsäädännön terveysvaikutukset vaikuttavat kuitenkin vuosien, joskus vuosikymmenten jälkeen.

Sydän- ja verisuonitautien väheneminen on suomalainen menestystarina.  Siihen päästiin yhdistelemällä päätöksiä, suosituksia ja valistusta.

Tiedotusvälineet innostuvat terveysasioista, kun niihin liittyy dramatiikkaa.  Jos maailmaa uhkaa äkillinen epidemia, lintuinfluenssa tai SARS, otsikot ovat kissankorkuiset, mutta miljoonia tappavat HIV ja tuberkuloosi eivät enää hetkauta.

Viina on asia, joka jakaa Euroopan mielipiteet myös terveysopillisesti.  Havupuuvyöhykkeellä ollaan sitä mieltä, että halpa viina houkuttelee heikkoja luonteita juomaan kaksin käsin.  Etenkin Suomessa ja Britanniassa maksakirroosiin kuolleiden määrä on jyrkässä nousussa. 

Viinimaissa huomautetaan, että humalahakuisten hevijuusereiden takia ei alkoholin verotusta pidä muuttaa, niin kuin meillä vaaditaan.  Muuttakaa juomatapanne, sanovat Välimeren mepit.

Sellaiset terveiset toi myös alan komissaari kyproslainen Markos Kyprianou Kuopioon.  "EU ei halua pelotella viinapirulla, terveyshaitat johtuvat liikakulutuksesta eivätkä aineesta itsestään."  Liikalihavuus on hänen mielestään vuosisadan suurin uhka.

Kun isät ovat tähän asti olleet iloisia, jos jälkikasvu juo kaljan sijasta cocacolaa, jälkimmäisen vaikutukset voivat tulevaisuudessa osoittautua kohtalokkaiksi, roskaruoasta puhumattakaan.

Joskus 1970-luvulla Suomessakin luultiin, että kun rakennetaan tarpeeksi suuria sairaaloita, kaikki saadaan terveiksi.  Kävikin päinvastoin, hoidettavien määrä lisääntyi nopeammin kuin sairaaloita ehdittiin rakentaa.

Se taas johtui siitä, että meidät kaikki syynätään nykyään tarkemmin kuin ennen.  "Terveeksi määritelty ihminen on yleensä vain huonosti tutkittu", lääkärituttavani sanoo sarkastisesti.

Eräässä savolaisessa kunnassa kyseltiin luottamusmiehiltä kunnan kuolleisuustilastoja.  "Sottiin jäläkeen tilanne on ollu vakio", sanoi vanha kunnallismies, "pitäjässä on ollu yks kuolemantappaas per henkilö."

                                                                            Lasse Lehtinen