Julkaistu 5.1.2007 

Maailmanlopun ennustajia on kautta aikojen pidetty viisaina miehinä ja naisina.  Ei heitä kuitenkaan moitita, kun maailmanloppua ei tullutkaan.  Kritiikki ilmeisesti unohtuu helpotuksen alle. Nyt on muotia lykätä maailman lopun tuloa biopolttonesteillä.  EU:ssa päätettiin suuren innostuksen vallassa säätää niitä koskeva direktiivi.  Suomessakin aikeesta on uhottu läpi koko poliittisen kentän asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. EU pyrkii direktiivillään vähentämään öljyriippuvuutta ja tieliikenteen päästöjä.  Hyviä tavoitteita sellaisinaan, mutta fysiikan ja talouden lait näyttävät kääntävän hankkeen itseään vastaan. Talonpojat kaikissa maissa innostuvat heti, kun kuulevat sanan ”tukiainen”, niin Suomessakin.  Nyt pitäisi esimerkiksi ruveta viljelemään ruokohelpeä kaikilla käytettävissä olevilla pelloilla. 

Kaukana Pohjolassa hehtaarisadot ovat alhaisia.  Joudumme käyttämään torjunta-aineita ja väkilannoitteita, joiden valmistaminen ja kuljettaminen käyttää energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomessa tuotettu ohrabioetanoli ja rypsibiodiesel lisäisivät kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna bensiinin ja dieselöljyn päästöihin.  Jos tämä on totta, hommassa ei ole paljon järkeä. Hölmölän väki jatkoi peittoa leikkaamalla palasen yläpäästä ja ompeli sen sitten peiton alapäähän.  Peitto pysyi samanmittaisena, mutta suomalainen bioenergiapolitiikka saattaisi huonontaa tilannetta, jota ollaan parantamassa. 

EU:n biodirektiivin kaavamainen toteuttaminen Suomessa johtaa kannattamattomaan kotimaiseen tuotantoon, jossa veronmaksajat maksavat uudenlaista maataloustukea viljelijöille.  Tai sitten meidän on tuotava biopolttonesteitä ulkomailta. Sylttytehdas on tässäkin tapauksessa maanosamme valkosipulivyöhykkeellä.  Eteläisen Euroopan maatalous, etenkin viinintuottajat, haluavat jalostuttaa jo kertaalleen subventoidun ylijäämänsä biopolttoaineeksi ja hyvän asian turvin pakottaa tavaran meidänkin lunastettavaksi. Suomalainen autoilija joutuu maksamaan enemmän euroja biopolttoaineella jatketusta tankillisesta.  Kuitenkin hän saa ajaa sillä vähemmän kilometrejä, sillä biopolttoaineen energiasisältö on tavallista bensaa ja dieseliä vähäisempi. 

Autojen tekniikka ja taloudellisuus paranee koko ajan.  Kuluttajan valintoja  ympäristöä säästävään suuntaan voi ohjata verotuksella.  Hybridiautojen ostoa kannattaa ympäristösyistä tukea jopa verovaroin. Ydinvoiman käytön lisääminen on tietenkin tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.  Suomen kannattaa jatkaa aloittamallaan tiellä, muut Euroopan maat tulevat aikanaan perässä välttämättömyyden pakosta. Jätteiden poltto on ehdottomasti järkevämpää kuin suunnattomien, haisevien kaatopaikkojen rakentaminen taajamien laitamille. Kaatopaikkojen ja lantaloiden pahanhajuinen kaasu – metaani – voidaan ottaa talteen ja jalostaa polttoaineeksi esimerkiksi kaupunkibusseja varten. 

Metaania ei pitäisi päästää ilmakehään, sillä se on haitallinen kasvihuonekaasu. Turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara.  Sitä voimme luontoa järkyttämättä huoletta polttaa sen verran kuin se vuosittain uusiutuu.   EU on väärin perustein määritellyt turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi.  Luokitusta on muutettava.  Uutta turvetta syntyy koko ajan enemmän kuin sitä käytetään. Kolmannes Suomen maa-alasta on suota ja siitä 0,6 % on turvetuotannon käytössä.   Silti äärivihreät kuskaavat Suomeen suotutkijoita eri puolilta maailmaa lukemaan heille ennalta kirjoitettuja julkilausumia. 

Suomi on bioenergian suoran käytön ja osaamisen johtavia maita.  Metsä on suomalaisten luonnollinen energiapankki.  Järkikin sanoo, että esimerkiksi hakkuutähteet kannattaa polttaa lämpö- ja sähkölaitoksissa. Puun ja muun uusiutuvan biomassan käyttö energian tuotannossa ei lisää hiilidioksidipäästöjä, jos saman verran biomassaa kasvaa tilalle. Tutkijat ja tiedemiehet lupailevat meille lähitulevaisuudessa puusta ja sellusta tuotettavien toisen sukupolven biopolttonesteitä.  Silloin sellutehtaan yhteydessä jalostettaisiin polttoainetta, jossa olisi energiaa saman verran kuin sen valmistukseen käytetyssä puussa. Sitä odotellessa ei pidä hyvän asian varjollakaan luoda uudenlaisia tukiaisautomaatteja kuluttajan maksettavaksi.                                                                                             

Lasse Lehtinen