Front pages
Curriculum vitae
Bibliography
Filmography
Ilta-Sanomat +
Ilta-Sanomat PS
Writings
Messages
Speeches
Contacts
Video
Galleria
Enterprise
Links
| Links | Contacts | Front pages |
We have 1 guest online
header10.jpg
Front pages arrow Ilta-Sanomat + arrow EUROOPPALAISTA YHTEISELOA
EUROOPPALAISTA YHTEISELOA PDF Print E-mail
There is no translation available, please select a different language.
Julkaistu Ilta-Sanomat Plussassa 31.1.2004

Euroopan parlamentti hyväksyi kaiken muun tohinan keskellä joulun alla Strasbourgissa mietinnön, jossa yritettiin keksiä vastakeinoja jäsenmaiden rajat ylittäville autovarkauksille.

Miljoona autoa pöllitään Europolin mukaan vuosittain yhdestä EU-maasta toiseen. Saksalainen matkatoimisto ilmoittaa: "Matkusta Puolaan - Mersusi on jo siellä."

* * *

Kun parlamentti palaa tammikuun toisella viikolla lomalta, listalla ovat samat suuret kysymykset kuin syyskaudellakin.

Miten Ukrainan tilanne heiluttaa EU:n ja Venäjän suhteita? Romania haluaa unionin jäseneksi, mutta ei ole vielä sisäsiisti, vaan läpeensä korruptoitunut kehitysmaa. Mitä tehdä?

Parlamentissa ja etenkin kansalaisten parissa jatkuu keskustelu Turkin mahdollisesta tulevasta jäsenyydestä. Vastustajilla on tuhat ja sata syytä kieltää jäsenyys, kun siitä kymmenen tai viidentoista vuoden päästä päätetään.

Oma lähestymistapani on käytännöllinen: Turkki on helpompi sisällä kuin ulkona. "On parempi pitää kaveri sisällä teltassa kusemassa ulospäin kuin päinvastoin", järkeili jo Lyndon B. Johnson aikoinaan.

* * *

Euroopan unioni on suuri suvaitsevaisuusharjoitus. Kaikki joutuvat sietämään toisiaan. Se ei ole helppoa, mutta kiehtovaa.

Jo pelkästään isäntämaassa Belgiassa on ratkaisemattomia kiistoja. Flaamit ja valloonit pitävät yllä keskinäistä kieliriitaa ja muitakin kaunoja. Hollantia puhuvat flaamit puhuvat vieraalle mieluummin englantia kuin ranskaa. Brysselissä valloonit ovat niskan päällä ja kieli on ranska eikä siitä juuri lipsuta.

Näitä kahta rotua eivät pidä kasassa kuin rasvassa uppopaistetut perunat, kuninkaalliset ja jalkapallo. Pahaksi onneksi Belgia putosi jatkosta eikä siis pelaa vuoden 2006 MM-kisoissa. Maansuru yhdistää riitelijät.

Ei Belgialla ole ollut helppoa muutenkaan historiansa aikana. Sitä ovat miehittäneet roomalaiset, ranskalaiset, burgundit, espanjalaiset, itävaltalaiset, hollantilaiset ja nyt EU:n virkamiehet.

* * *

Kevätkaudella pyörähtävät käyntiin EU:n perustuslaillista sopimusta koskevat kansanäänestykset eri puolilla maanosaa. Espanja on tammikuussa ensimmäinen. Myönteinen kanta on siellä voittamassa, asiantuntijat sanovat.

Sen jälkeen vuorossa ovat ainakin Portugal, Tanska, Irlanti ja Ranska. Iso-Britanniassa äänestetään ehkä vasta vuoden kuluttua.

Useissa maissa, kuten Suomessa, kansa luottaa valitsemiinsa edustajiin. Sitä paitsi tiedetään, että kansanäänestyksissä äänestetään yleensä aivan muusta kuin asiasta. Jos päivänpolitiikka ei miellytä, hallitus saa epäluottamuslauseen, oli kysymys mikä tahansa.

Ranskalaiset aikovat sotkea kysymyksen Turkin jäsenyydestä omaan kansanäänestykseensä. Britanniassakin Tony Blair käyttää äänestystä sisäpolitiikan pelivälineenä.

* * *

Ranskalaiset ovat omasta mielestään ainoa sivistyskansa maailmassa. Vaikka he säätyyn katsomatta tekevät tarpeensa mihin tahansa, puistoihin, porttikäytäviin ja parkkipaikoille, itsetyytyväisyydellä ei ole rajoja.

Britit pitävät ranskalaisesta ruoasta ja viineistä, mutta heidän mielestään on kohtuutonta, että Ranska on täynnä ranskalaisia, jotka eivät edes puhu mitään ymmärrettävää kieltä.

Brittien mielestä Euroopan asiat eivät oikeastaan kuulu heille. Hehän ovat saari Atlantin valtameressä. Amerikkalaiset ovat heidän mielestään vain merentakaisia brittejä, joiden itse asiassa pitäisi tulla takaisin kotiin.

* * *

Puolalaiset ovat toistaiseksi pitäneet matalaa profiilia. Täällä odotellaan henkeä pidätellen, milloin nämä paavin uskolliset alamaiset alkavat toden teolla tehdä politiikkaa.

Puolalaisissa ranskalainen arroganssi yhtyy slaavilaiseen tehottomuuteen. Puolalaiset ovatkin nimenomaan puhujia. Sanoista tekoihin on Puolassa vielä pidempi matka kuin Savossa.

Baltit, puolalaiset ja muut rautaesiripun takaa karanneet antavat puheissaan kyytiä Venäjälle yleensä ja Vladimir Putinille erikseen.

Kysyin tshekkiläiseltä kollegalta, onko mikään muuttunut huonommaksi kommunismin romahtamisen jälkeen?

- Naiset olivat ennen nuorempia, hän vastasi.

* * *

Ruotsalaisten kanssa kaikilla on vaikeuksia. Ruotsi on pettynyt, kun EU vuonna 1995 ei liittynytkään Ruotsiin. Tästä traumasta ruotsalainen Emily von Sydow on kirjoittanut parikin kirjaa. Ensimmäisen nimi oli "When Luther came to Brussels".

Ruotsalaisten tunnettu helmasynti on tekopyhyys. Yritin yhteispohjoismaiseen mietintöön ujuttaa maininnan ydinvoiman merkityksestä kasvun, kestävän kehityksen ja Kioton sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tanskalainen alkoi puhua jotain tuulimyllyistä ja ruotsalainen sanoi, että tuollainen puhe ei ole poliittisesti sopivaa.

Kuitenkin Ruotsi on vuoden 1980 ydinvoiman kieltävän kansanäänestyksen jälkeen kolminkertaistanut ydinenergiakapasiteettinsa. Jättehejsan!

Objektiivisesti ottaen vain suomalaisissa ei ole suurempaa vikaa.

* * *

Belgialainen rekkakuski tuli viisi metriä korkealla rekalla alikulkusillalle, jossa oli 4,5 metrin rajoitus.

Koska poliisia ei ollut lähimaillakaan, kuski painoi kaasua.


Lasse Lehtinen
 
< Prev
KATSO UUSIN ROMAANI
  • Siivetönnä en voi lentää
KATSO VIDEO
  • MITÄ EU MAKSAA ?
Ajankohtaista
There is no translation available, please select a different language.
Euroopan parlametti äänesti tänään Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream -kaasuputken ympäristövaikutuksista.
 
- EU tarvitsee venäläistä kaasua ja Venäjä tarvitsee vielä enemmän eurooppalaisia asiakkaitaan. Nyt puheena oleva hanke on EU:ssa hyväksytty osaksi TEN-ohjelmaa, sanoi asiassa PES-ryhmän varjoraportoijana toiminut Lasse Lehtinen.
 
Kirjoituksia
  • EU:N JA VENÄJÄN VAIKEA ENERGIALIITTO
  • VANHA KOIRA EI OPI UUSIA TEMPPUJA
  • KAUHAJOKI SHOOTING
  • PALUU TULEVAISUUTEEN