Julkaistu Helsingin Sanomissa 30.1.2006

On epärealistista kuvitella, että eurooppalaisen elintavan vaatima lisäenergia voitaisiin tuottaa tuulella tai patoamalla lisää jokia.

Nyt keskustelu on alkamassa sillä ydinvoiman renessanssi koko maapallolla on jo nähtävissä. 

Ukrainan ja Venäjän välinen kaasukiista nosti keskusteluun EU:n energiariippuvuuden Venäjästä.  Vuoteen 2025 mennessä Saksan energiasta tulee peräti 70 % Venäjältä, ellei se rakenna lisää ydinvoimaa.

Ruotsissa päätettiin kansanäänestyksellä vuonna 1980 luopua ydinvoimasta.  Sen jälkeen maan ydinvoimakapasiteetti on kolminkertaistettu.  Kaksi vanhentunutta reaktoria suljettiin, mutta 12 reaktoria jatkaa alati paranevin tehoin ainakin neljäkymmentä vuotta.  Ruotsi ostaa Suomeltakin ydinvoimalla tuotettua sähköä.

Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Suomessa on huolellisesti hoidettu ja hyödynnetty Loviisan ja Olkiluodon neljää reaktoria.  Suomessa haettiin eduskunnan enemmistön tuki viidennelle ydinvoimalalle.  Kun se vuonna 2009 valmistuu, se on sillä hetkellä alan uusinta ja turvallisinta teknologiaa.  Suomen energiaomavaraisuus paranee.

Kannattaa panna merkille, että Suomen päätöstä tuettiin sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöissä ja myös maataloustuottajien parissa.  Suomi ei tällä kertaa jäänyt vihreän liikkeen panttivangiksi. 

Vaikka energiaa käytetään koko ajan tehokkaammin ja uusia säästökohteita keksitään, sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti.  Jos sähkö tuotetaan muulla kuin tuulella, vedellä tai ydinvoimalla, myös päästöt lisääntyvät.

Kioton sopimuksen täyttäminen edellyttää nopeasti lisää päästötöntä energiaa.  Euroopan maat ovat sopimukseen sitoutuneet.  Tarvitaan vain poliittisia päätöksiä.  Saksan uusi hallitus, jossa vihreät eivät ole mukana, saattaa näyttää suurille maille esimerkkiä.  Kolmasosa sen sähköstä tuotetaan jo ydinvoimalla.

On epärealistista kuvitella, että eurooppalaisen elintavan vaatima lisäenergia voitaisiin milloinkaan tuottaa tuulella tai patoamalla lisää jokia. 
Koko länsimaailma on toisaalta helpottunut kiinalaisten päätöksestä keskeyttää vesi- ja lämpövoimalahankkeita ympäristösyistä ja ryhtyä suunnittelemaan ja rakentamaan uusia ydinvoimaloita.

Aasian talouskasvua vauhdittaa osaltaan myös maanosan poliittinen "kehittymättömyys".  Äärivihreiden liike ei ole edistyksen esteenä, joten Intia, Japani, Etelä-Korea ja Kiina voivat rakentaa uutta ydinvoimaa ilman keinotekoista viivytystä.

Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy ja kaasu, sijaitsevat useimmiten alueilla, joissa demokratia ei viihdy.  Eurooppa joutuu sietämään Venäjältä huonoakin käytöstä vain siksi, että olemme liiaksi riippuvaisia heidän energiastaan.

EU:n energiakomissaari Andris Piepalgs antaa helmikuussa esityksen yhteisestä eurooppalaisesta energiapolitiikasta.  Se suosittaa koko maanosalle samanlaista energiapolitiikkaa, jota Suomi jo noudattaa.

Sen osia ovat energian säästö teknologiaa parantamalla, uusiutuvan energian käyttö mukaan lukien bioenergia (ja jätteenpoltto) sekä ydinvoiman lisärakentaminen.

Suomen hallituksen kannattaa puheenjohtajakautensa aikana jakaa jäsenmaille kaikki olemassa oleva tieto ja kokemus omista ratkaisuistaan.  Mielenkiinto niitä kohtaan on korkealle viritetty.