Etusivu
Curriculum Vitae
Bibliografia
Filmografia
Ilta-Sanomat +
Ilta-Sanomat PS
Kirjoitukset
Ajankohtaista
Puheet
Yhteystiedot
Video
Galleria
Yritys
Linkit
| Linkit | Yhteystiedot | Etusivu |
Sivustolla on 15 vierasta
header5.jpg
Etusivu arrow Ilta-Sanomat + arrow Ilta-Sanomat + arrow OLLAKO VAI EIKÖ OLLA
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA PDF Tulosta Sähköposti

Julkaistu 4.2.06

Mepiltä kysytään usein, onko suomalaisten läsnäololla Euroopan unionin toimielimissä ylipäätään merkitystä?  Kuunteleeko kukaan Suomen komissaaria?  Minkä verran koneistossa on suomalaisia virkamiehiä?  Mikä on yksittäisen mepin vaikutusvalta?

Ensinnäkin on sanottava, että pienen kannattaa olla siinä seurassa, joka päättää asioista.  Ulkopuolella kukaan ei kuuntelisi senkään vertaa.  Komissaari ei edusta jäsenmaataan, mutta Olli Rehn on taatusti hyödyllinen linkki kotimaahan päin.

Suomalaiset, kuten muutkin pohjolan kansat, ovat toisen maailmansodan jälkeen olleet kansainvälisissä järjestöissä asukaslukukuun nähden yliedustettuja.  Tämä pätee myös Euroopan unioniin.  Luterilaiset soveltuvat hyvin virkamiestehtäviin.

Neljäntoista suomalaismepin voimin ei tehdä historiaa vaikka kaikki sattuisivat olemaan yhtä mieltä jostain asiasta.  Isänmaan kannalta tärkeisiin hankkeisiin tarvitaan liittolaisia eri puolelta Eurooppaa.  Usein niitä löytyykin.

Läsnäolon merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun suuria asioita valmistellaan.  Suomalaiset eivät saisi torkahtaa, kun meille tärkeät elinkeinot tai perinteinen elämänmuoto uhkaavat joutua ylisääntelyn kohteiksi.

Päästökauppajärjestelmä on malliesimerkki siitä, miten asioiden ei pitänyt mennä.  Yhden asian väki pääsi tekemään linjaukset sekä Suomen hallituksessa että EU:ssa, kun etujärjestöt Hakaniemessä ja Etelärannassa havahtuivat liian myöhään.

Viidentoista viimeisen vuoden aikana Euroopan sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto on kasvanut yli 50 prosenttia.  Samassa ajassa tehtaat melkein kaksinkertaistivat sähköntuotantonsa, kun puun jätteiden ja ligniinin polttoa lisättiin ja tehostettiin.

Näistä saavutuksista huolimatta hiilidioksidipäästöt eivät lisääntyneet edes kymmentä prosenttia, siitä ovat alati kehittyneet puhdistusjärjestelmät pitäneet huolen.  Viidenkymmenen prosentin paperituotannon lisäys Kiinassa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä lähes saman verran.

Kiinassa paperitehtaat rakennetaan edelleen niin, ettei turhia kustannuksia tule.  Kiinan voimantuotannosta 97 prosenttia perustuu vielä kivihiileen.  Maailman hiilidioksidikuormitus kasvaa tällä tavalla päästökaupan seurauksena ja työttömyys Euroopassa lisääntyy.

Niin kannatettavaa kuin bioainesten polttaminen onkin, jalostuskelpoisia raaka-aineita, kuten paperipuuta ja mäntyöljyä, ei kannattaisi polttaa.  Suomalaiset mäntyöljyn jalostajat joutuivat päästökaupan piiriin siksi, että raakamäntyöljy tulee sivutuotteena sellutehtailta.  Alan teollisuus ajetaan alas.  Ja jälleen kilpailijat Kiinassa ja Yhdysvalloissa korjaavat hyödyn.

Euroopan onnettomasti toteutettu päästökauppajärjestelmä kohtelee kovalla kädellä sekä paperiteollisuutta että terästeollisuutta.  Se nostaa teollisuuden energiakustannuksia keinotekoisella tavalla, jonka seurauksena on tuotannon siirtyminen maihin, joissa ympäristöasiat ovat todella huonolla tolalla.  Me suljemme biopolttoaineilla toimivia tehtaita, jotta kivihiilellä käyvät aasialaiset laitokset kasvattaisivat osuuttaan maailmanmarkkinoilla.

Mutta on hyviäkin uutisia.  Usein kuulee sanottavan, että idea kilpailun vapauttamisesta polkee alleen kaiken muun, etenkin sosiaaliset kysymykset, sivistyksen ja ympäristöarvot.

Pari viikkoa sitten Euroopan parlamentti tyrmäsi toistamiseen komission esityksen nk. satamapalveludirektiivistä.  Sen jalo tarkoitus oli avata Euroopan kaikki satamat mille tahansa ahtausyrittäjälle.  Se olisi myös sallinut laivojen oman miehistön purkavan kontit satamissa.

Parlamentti kuunteli herkällä korvalla niin työntekijöitä kuin työnantajia ja tuli siihen tulokseen, että satamien turvallisuus ja ammattitaitoinen lastaus on tärkeämpää kuin kilpailu kilpailun vuoksi.  Satamat kilpailevat joka tapauksessa keskenään.

Kansalaisten ja elinkeinoelämän EU:ta kohtaan tunnettu luottamus riippuu siitä, koetaanko lainsäädäntö hyödylliseksi vai haitalliseksi.

Meppien mielestä enimmät hankkeet on tarkoitettu kansalaisten parhaaksi.  Kansanäänestyksissä on kuitenkin viestitetty, että hyvää tarkoittava lainsäädäntö mielletään usein uhaksi tai peräti kiusaksi.

Eurooppalainen keskustelu on myös mustanaan mörköjä, joilla pelotellaan sekä tahallaan että tahattomasti.  Heikot johtajat puhuvat yhteisissä kokouksissa yhtä ja äänestäjilleen kotimaissaan toista.

Parin viikon kuluttua parlamentti kokoontuu äänestämään siitä, saavatko palvelujen tarjoajat liikkua maasta toiseen ilman keinotekoisia esteitä.  Monille vanhoille jäsenmaille työvoiman liikkuminen on ilmestyskirjan peto, joka luikertelee paratiisiin.

Mistähän sellainenkin perätön huhu Suomessa on saanut alkunsa, että palvelujen kaupan direktiivi lopettaisi urheiluseurojen vapaaehtoisen varainhankinnan, mukaan lukien makkaranmyynnin?

                                                                                            Lasse Lehtinen

 
< Edellinen   Seuraava >
KATSO UUSIN ROMAANI
  • Siivetönnä en voi lentää
KATSO VIDEO
  • MITÄ EU MAKSAA ?
Ajankohtaista
Euroopan parlametti äänesti tänään Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream -kaasuputken ympäristövaikutuksista.
 
- EU tarvitsee venäläistä kaasua ja Venäjä tarvitsee vielä enemmän eurooppalaisia asiakkaitaan. Nyt puheena oleva hanke on EU:ssa hyväksytty osaksi TEN-ohjelmaa, sanoi asiassa PES-ryhmän varjoraportoijana toiminut Lasse Lehtinen.
Lue lisää...
 
Kirjoituksia
  • VIHREIDEN PARATIISI
  • EU:N JA VENÄJÄN VAIKEA ENERGIALIITTO
  • VANHA KOIRA EI OPI UUSIA TEMPPUJA
  • KAUHAJOKI SHOOTING