Lasse Lehtinen

Man of Letters

MITÄ HAITI OPETTAA?

Graham Greene luonnehtii Haitia kirjassaan Näyttelijät näin: ”Läpimätä kelluva slummi vain muutaman merimailin päässä Floridasta.”
Graham Greene luonnehtii Haitia kirjassaan Näyttelijät näin: ”Läpimätä kelluva slummi vain muutaman merimailin päässä Floridasta.”

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Jonkinlaista järjestystä saarella koettaa pitää muutaman tuhannen YK-sotilaan rauhanturvajoukko. Saari toimii suosittuna välietappina kun kokaiinia ja muita huumeita kuljetetaan Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin.

Samalla saarella sijaitsee toinenkin valtio, Dominikaaninen tasavalta, jolla on myös asukkaita kymmenen miljoonaa. Sen talot, tiet ja sillat kestävät hurrikaaneja ja maanjäristyksiä aivan eri lailla kuin naapurin laho infrastruktuuri. Haitilla kuoli tammikuun maanjäristyksessä kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin suomalaisia sotavuosina 1939-44.

Juuri kukaan ei halua matkustaa Haitiin, mutta Dominikaaninen tasavalta on Karibian suosituin matkakohde. Sen kansantalous on seitsemän kertaa suurempi kuin Haitin ja eliniän odote on siellä toistakymmentä vuotta pidempi.

Onko Haiti siis syntymäköyhä ja siksi tuomittu kurjuuteen? Ei sinne päinkään, kolmesataa vuotta sitten se tuotti niin paljon sokeria, kahvia ja puuvillaa, että siitä syntyi kolmasosa emämaa Ranskan kaupasta.

Siirtomaatalous oli perustettu orjuudelle. Afrikkalaiset heimopäälliköt ja arabialaiset kauppamiehet välittivät mustaa työväkeä uuteen maailmaan. Ranskan vallankumous innosti Haitin orjat kapinaan jo 1700 -luvun lopulla. Heidän johtajansa Toussaint L’Ouverture vietiin kahleissa Pariisiin kuolemaan. Haiti kuitenkin itsenäistyi jo 1804 ja oli maailman ensimmäinen itsenäinen musta valtio.

Samantien Haitin mustat hallitsijat ryhtyivät keräämään omaisuuksia ja velkaantuivat Ranskalle. Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvallat rupesi kauppakumppaniksi ja varmisti samalla poliittisen tuen. Kun Fidel Castro ryhtyi kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ystäväksi, Haitin silloinen diktaattori Francois ”Papa Doc” Duvalier pidettiin dollareilla oikealla puolen rautaesirippua.

Papa Doc oli klassinen vainohullu yksinvaltias, joka rohmusi rahaa ja keksi itselleen arvoja. ”Energiaprofessori ja Sielujen Sähköistäjä” tapatti ainakin 30 000 maanmiestään. Työkaluna hänellä oli tummia silmälaseja käyttävä riuskojen nuorten miesten miliisi nimeltä Tonton Macoute. Heille oli etukäteen taattu armahdus, tekivätpä he virantoimituksessa mitä rikoksia tahansa. Nimi tulee kreolinkielisestä tarustosta ja tarkoittaa ilkeää setää, joka yöllä sieppaa lapsia juuttisäkkiin.

Presidentin virka periytyi vuonna 1971 alle kaksikymppiselle Jean-Claude Duvalierille, joka sai saman tien lempinimen ”Baby Doc”. Hän jatkoi isän veristä perinnettä viidentoista vuoden ajan. Tänä päivänä maata johtaa pieni ranskaa puhuva musta eliitti, vajaa prosentti kansakunnasta, joka pyörittää kansakunnan liikevaihdosta yli puolet. Mätä hallinto yhdistettynä voodoo -uskontoon ei ole hyvä yhdistelmä.

Mustat hallitsijat eivät ole sen parempia kuin valkoiset, pikemminkin päinvastoin, sen todistaa vakuuttavasti myös tämän päivän Afrikka. Haitia on koko sen itsenäisen vaelluksen ajan riivannut korruptio, jolla ei ole ollut äärtä eikä rajaa. Vallankaappauksia on kahdensadan vuoden aikana tehty yli kolmekymmentä. Vaalit, jos niitä joskus järjestetään, ovat vitsi.

Haiti opettaa omalla esimerkillään, että nimenomaan korruptoituneissa maissa ihmisiä kuolee luvattoman paljon sekä tauteihin, teloituksiin että taifuuniin ihan riippumatta siitä, missä kyseinen maa sijaitsee.