HYVIÄ UUTISIA
Pikkupoika pelasi vaarin kanssa palloa, poika oli maalilla ja vaari potki. Kun vaari väsyi ja aikoi lopettaa, poika vaati jatkamaan.
Ilta-Sanomat 29.8.
Pikkupoika pelasi vaarin kanssa palloa, poika oli maalilla ja vaari potki. Kun vaari väsyi ja aikoi lopettaa, poika vaati jatkamaan.
”Minkä takia?” vaari kysyi.
”Mutsi sano, että kun vaari potkasee tyhjää niin meillä alkaa onnen päivät.”
Sotien jälkeen syntyneitä uusia ikäluokkia on kuvattu tähänastisista sukupolvista onnekkaimmiksi. Siihen on perusteltuja syitä. Olemme säästyneet sodilta ja sitä onneahan ei edellisille sukupolville suotu. Nyt olemme jo nostoväessä vaikka huomenna julistettaisiin liikekannallepano.
Neuvolat auttoivat meidät alkuun ja kansanterveysjärjestelmä otti kokonaisvastuun heti aikuisiässä. Penissilliini pelasti elämälle ne, jotka ennen sotia olisivat menehtyneet tulehduksiin. Rokotteet ehkäisivät kansantaudit.
Suuret ikäluokat aikuistuivat e-pillereiden markkinoille tulon aikaan ja ehtivät vielä jonkin aikaa nauttia muistakin lääketieteen oivalluksista.
Perusturvan rakentaminen työllisti myös. Valtiolle ja kunnalle palkattiin virkamiehiä niin paljon, että juopoinkin juristi sai jonkin viran, lääkäreistä puhumattakaan.
Seuraavalla sukupolvella asiat ovat vielä paremmin, uskokaa tai älkää. Suurilta ikäluokilta jää niin paljon rahaksi muutettavaa perintöä, että sitä vastaan voisi velkaantua rauhassa. Useimmat eivät tee sitä, sillä isukki maksaa ison osan elämisen kuluista, jos ei kaiken. Lapsille ostetaan asunnot ja avustetaan muutenkin. Lukioissa ja yliopistoissa voi siten venytellä vuosia mielensä mukaan.
Vähempiosaiset joutuvat turvautumaan valtioon, mutta sitä varten kehitimme lapsillemme opinto - ja asumistuet, meidän aikanamme niitä ei ollut. Jostain syystä kiittämättömät lapset pitävät valtion maksamia summia liian pieninä.
Hyväosaisista useimmat ulosmittaavat myös kaikki yhteiskunnan tuet. Kaksi pappaa vuokraa jälkikasvulleen asuntoja ristiin, jotta asumistuet voidaan laillisesti nostaa. Käyttömenoihin käteistä.
Sampo Pankin talousviisas Lauri Uotila sanoo (HS, Kuukausiliite, elokuu 2009), että Suomesta on tullut pappa betalar - yhteiskunta. ”Se on suorastaan yhteiskunnallinen ongelma”, hän sanoo, ja lisää vielä, että tilastot vääristyvät, kun opiskelijat tilastoituvat köyhiksi.
Uotilan mukaan tulevat sukupolvet perivät paljon enemmän varoja kuin velkaa, joten kansantalous ei kaadu. Suuri osa kotitalouksista on velattomia. Perintöverosta maristaan vaikka se on taivaasta tullutta rahaa, jonka eteen perillinen ei ole tehnyt mitään.
Nuoret eivät halua ottaa opintovelkaa kuulemma siksi, että työpaikan saanti ei ole valmistumisen jälkeen varmaa. Turha huoli. Nyt aikuistuva sukupolvi perii pian myös suuren määrän työpaikkoja ja vielä enemmän syntyy työtilaisuuksia yritteliäille palveluntarjoajille.
Ennen loppusijoituspaikkaa suuret ikäluokat vaativat paljon maksullisia palveluja. Ne, jotka osaavat ja viitsivät pärjäävät tulevaisuuden yhteiskunnassa hyvin. Ammattinsa osaavat käden taitajat vielä paremmin kuin akateemiset taivastelijat.
Pikkupoika pelasi vaarin kanssa palloa, poika oli maalilla ja vaari potki. Kun vaari väsyi ja aikoi lopettaa, poika vaati jatkamaan.
”Minkä takia?” vaari kysyi.
”Mutsi sano, että kun vaari potkasee tyhjää niin meillä alkaa onnen päivät.”
Sotien jälkeen syntyneitä uusia ikäluokkia on kuvattu tähänastisista sukupolvista onnekkaimmiksi. Siihen on perusteltuja syitä. Olemme säästyneet sodilta ja sitä onneahan ei edellisille sukupolville suotu. Nyt olemme jo nostoväessä vaikka huomenna julistettaisiin liikekannallepano.
Neuvolat auttoivat meidät alkuun ja kansanterveysjärjestelmä otti kokonaisvastuun heti aikuisiässä. Penissilliini pelasti elämälle ne, jotka ennen sotia olisivat menehtyneet tulehduksiin. Rokotteet ehkäisivät kansantaudit.
Suuret ikäluokat aikuistuivat e-pillereiden markkinoille tulon aikaan ja ehtivät vielä jonkin aikaa nauttia muistakin lääketieteen oivalluksista.
Perusturvan rakentaminen työllisti myös. Valtiolle ja kunnalle palkattiin virkamiehiä niin paljon, että juopoinkin juristi sai jonkin viran, lääkäreistä puhumattakaan.
Seuraavalla sukupolvella asiat ovat vielä paremmin, uskokaa tai älkää. Suurilta ikäluokilta jää niin paljon rahaksi muutettavaa perintöä, että sitä vastaan voisi velkaantua rauhassa. Useimmat eivät tee sitä, sillä isukki maksaa ison osan elämisen kuluista, jos ei kaiken. Lapsille ostetaan asunnot ja avustetaan muutenkin. Lukioissa ja yliopistoissa voi siten venytellä vuosia mielensä mukaan.
Vähempiosaiset joutuvat turvautumaan valtioon, mutta sitä varten kehitimme lapsillemme opinto - ja asumistuet, meidän aikanamme niitä ei ollut. Jostain syystä kiittämättömät lapset pitävät valtion maksamia summia liian pieninä.
Hyväosaisista useimmat ulosmittaavat myös kaikki yhteiskunnan tuet. Kaksi pappaa vuokraa jälkikasvulleen asuntoja ristiin, jotta asumistuet voidaan laillisesti nostaa. Käyttömenoihin käteistä.
Sampo Pankin talousviisas Lauri Uotila sanoo (HS, Kuukausiliite, elokuu 2009), että Suomesta on tullut pappa betalar - yhteiskunta. ”Se on suorastaan yhteiskunnallinen ongelma”, hän sanoo, ja lisää vielä, että tilastot vääristyvät, kun opiskelijat tilastoituvat köyhiksi.
Uotilan mukaan tulevat sukupolvet perivät paljon enemmän varoja kuin velkaa, joten kansantalous ei kaadu. Suuri osa kotitalouksista on velattomia. Perintöverosta maristaan vaikka se on taivaasta tullutta rahaa, jonka eteen perillinen ei ole tehnyt mitään.
Nuoret eivät halua ottaa opintovelkaa kuulemma siksi, että työpaikan saanti ei ole valmistumisen jälkeen varmaa. Turha huoli. Nyt aikuistuva sukupolvi perii pian myös suuren määrän työpaikkoja ja vielä enemmän syntyy työtilaisuuksia yritteliäille palveluntarjoajille.
Ennen loppusijoituspaikkaa suuret ikäluokat vaativat paljon maksullisia palveluja. Ne, jotka osaavat ja viitsivät pärjäävät tulevaisuuden yhteiskunnassa hyvin. Ammattinsa osaavat käden taitajat vielä paremmin kuin akateemiset taivastelijat.