HYVIEN AIKOMUSTEN HELVETTI
Vuonna 2007 EU:n jäsenmaat sopivat vähentävänsä alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Sovittiin vielä, että EU:n energiasta 20 prosenttia perustuisi vuonna 2020 mennessä uusiutuviin lähteisiin. Syntyi ohjelma nimeltä ”20-20-20”.
Vuonna 2007 EU:n jäsenmaat sopivat vähentävänsä alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Sovittiin vielä, että EU:n energiasta 20 prosenttia perustuisi vuonna 2020 mennessä uusiutuviin lähteisiin. Syntyi ohjelma nimeltä ”20-20-20”.
Suomessa puunjalostusteollisuus sulkee tehtaita, joiden prosessit ovat tuottaneet suurimman osan maamme uusiutuvasta energiasta. Päästökaupasta on tullut näennäistoimintaa, josta hyötyvät energiayhtiöt ilman että päästöt ovat vähentyneet.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt innostunut ajamaan turpeen energiakäyttöä alas. Tällä hetkellä miljoonan suomalaisen kodin lämpö saadaan puun ja turpeen poltosta. Niiden ainoa käyttökelpoinen korvaaja on kivihiili, tuo pahin saastuttaja.
Niinistö tarjoaa tilalle tuulivoimaa, maalämpöä, aaltovoimaa ja muita uusia tapoja tuottaa energiaa. Niille yhteistä ovat keskeneräiset teknologiset ratkaisut ja siitä johtuva taloudellinen kannattamattomuus. Siksi hankkeita pitää verovaroin tukea.
Suomessa on voimassa poliittinen päätös, että määrävuoteen mennessä rakennetaan 2500 megawatin verran tuulivoimakapasiteettia. Sillä hoidetaan melkein prosentti sähkön kokonaiskulutuksesta. Tuulivoiman tuottajille taataan tietyn suuruinen syöttötariffi. Tämä aiheuttaisi valtiolle noin 200 miljoonan kustannukset. Tuulimyllyjä tarvittaisiin vajaa tuhat.
Maan korkein energiaviranomainen Esa Härmälä toteaa (Länsi-Savo, 19.10.2011), että maalla sijaitsevista tuulivoimaloista sähköä saadaan huonolla hyötysuhteella. Loppu pitäisi hakea merituulivoimaloista, mutta nekin vaatisivat mittavaa investointitukea ja kenties maatuulivoimaa korkeamman syöttötariffinkin. ”Tuota rahaa valtiolla ei nyt ole.”
Tuulivoiman rakentaminen maallekin takkuilee. Rakentamislupien saaminen on osoittautunut paljon oletettua vaikeammaksi. Härmälän mukaan esteitä asettavat myös valtion omat viranomaiset. Ja ympäristöväki kampittaa tuulivoiman rakentamista tietenkin ympäristösyillä.
Kokemukset maailmalta osoittavat, että huonosti suunnitellut tuulipuistot ja väärin sijoitetut tuulivoimalat voivat surmata merikotkia ja autioittaa niiden ikiaikaisia pesimäpaikkoja, kun merikotkat törmäävät pyöriviin lapoihin. Siksi WWF on antanut ohjeet, että tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 2 km lähemmäs merikotkan pesiä. Miten merikotkien tietoon saatetaan ohje, että uusia pesiä ei saa rakentaa liian lähelle jo toimivaa tuulivoimalaa?
Kesämökkiläiset jarruttavat rakentamista valittamalla meluhaitoista. Liikenneviranomaiset pelkäävät siivistä lähtevää jäätä ja siksi turvaetäisyydet maanteiltä ja raiteilta halutaan suuriksi. Ilmailuviranomaisten vaatimat korkeusrajoitukset sulkevat suuria alueita pois tuulivoimaloiden käytöltä. Puolustushallinto kantaa huolta voimaloiden mahdollisista haittavaikutuksista tutkille.
Asiantunteva taho on laskenut, että Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan käyttöönoton viivästyminen maksaa pohjoismaisille sähkönkäyttäjille kolme miljardia euroa. Kansallinen vihreä mielipidetorvi käyttää tätäkin argumenttina ydinvoimaa vastaan.
He unohtavat tahallaan mainita, että juuri vihreät ja heidän myötäilijänsä ovat toimillaan myöhästyttäneet voimalan rakentamista kahdellakymmenellä viidellä vuodella.
Näillä näkymin maanosan ilmastotavoitteeseen ei päästä meillä eikä muualla. Byrokratia, finanssikriisi ja julkisten talouksien ahdinko toimivat tehokkaasti hyviä aikomuksia vastaan.
”Mutta kyllä Suomi on aidosti pyrkinyt myös tuulivoiman lisäämiseen,” Härmälä sanoo lehdessä hurskaasti.
Suomessa puunjalostusteollisuus sulkee tehtaita, joiden prosessit ovat tuottaneet suurimman osan maamme uusiutuvasta energiasta. Päästökaupasta on tullut näennäistoimintaa, josta hyötyvät energiayhtiöt ilman että päästöt ovat vähentyneet.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt innostunut ajamaan turpeen energiakäyttöä alas. Tällä hetkellä miljoonan suomalaisen kodin lämpö saadaan puun ja turpeen poltosta. Niiden ainoa käyttökelpoinen korvaaja on kivihiili, tuo pahin saastuttaja.
Niinistö tarjoaa tilalle tuulivoimaa, maalämpöä, aaltovoimaa ja muita uusia tapoja tuottaa energiaa. Niille yhteistä ovat keskeneräiset teknologiset ratkaisut ja siitä johtuva taloudellinen kannattamattomuus. Siksi hankkeita pitää verovaroin tukea.
Suomessa on voimassa poliittinen päätös, että määrävuoteen mennessä rakennetaan 2500 megawatin verran tuulivoimakapasiteettia. Sillä hoidetaan melkein prosentti sähkön kokonaiskulutuksesta. Tuulivoiman tuottajille taataan tietyn suuruinen syöttötariffi. Tämä aiheuttaisi valtiolle noin 200 miljoonan kustannukset. Tuulimyllyjä tarvittaisiin vajaa tuhat.
Maan korkein energiaviranomainen Esa Härmälä toteaa (Länsi-Savo, 19.10.2011), että maalla sijaitsevista tuulivoimaloista sähköä saadaan huonolla hyötysuhteella. Loppu pitäisi hakea merituulivoimaloista, mutta nekin vaatisivat mittavaa investointitukea ja kenties maatuulivoimaa korkeamman syöttötariffinkin. ”Tuota rahaa valtiolla ei nyt ole.”
Tuulivoiman rakentaminen maallekin takkuilee. Rakentamislupien saaminen on osoittautunut paljon oletettua vaikeammaksi. Härmälän mukaan esteitä asettavat myös valtion omat viranomaiset. Ja ympäristöväki kampittaa tuulivoiman rakentamista tietenkin ympäristösyillä.
Kokemukset maailmalta osoittavat, että huonosti suunnitellut tuulipuistot ja väärin sijoitetut tuulivoimalat voivat surmata merikotkia ja autioittaa niiden ikiaikaisia pesimäpaikkoja, kun merikotkat törmäävät pyöriviin lapoihin. Siksi WWF on antanut ohjeet, että tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 2 km lähemmäs merikotkan pesiä. Miten merikotkien tietoon saatetaan ohje, että uusia pesiä ei saa rakentaa liian lähelle jo toimivaa tuulivoimalaa?
Kesämökkiläiset jarruttavat rakentamista valittamalla meluhaitoista. Liikenneviranomaiset pelkäävät siivistä lähtevää jäätä ja siksi turvaetäisyydet maanteiltä ja raiteilta halutaan suuriksi. Ilmailuviranomaisten vaatimat korkeusrajoitukset sulkevat suuria alueita pois tuulivoimaloiden käytöltä. Puolustushallinto kantaa huolta voimaloiden mahdollisista haittavaikutuksista tutkille.
Asiantunteva taho on laskenut, että Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan käyttöönoton viivästyminen maksaa pohjoismaisille sähkönkäyttäjille kolme miljardia euroa. Kansallinen vihreä mielipidetorvi käyttää tätäkin argumenttina ydinvoimaa vastaan.
He unohtavat tahallaan mainita, että juuri vihreät ja heidän myötäilijänsä ovat toimillaan myöhästyttäneet voimalan rakentamista kahdellakymmenellä viidellä vuodella.
Näillä näkymin maanosan ilmastotavoitteeseen ei päästä meillä eikä muualla. Byrokratia, finanssikriisi ja julkisten talouksien ahdinko toimivat tehokkaasti hyviä aikomuksia vastaan.
”Mutta kyllä Suomi on aidosti pyrkinyt myös tuulivoiman lisäämiseen,” Härmälä sanoo lehdessä hurskaasti.